tiistai 25. lokakuuta 2011

Velihopea

Ottaa päähän. Tuotoinen aina parempi. Jään jatkuvasti kaksoseni varjoon. Kaikessa mitä teen. Se saa aina kaikki kivat, haastavat jutut ja kehut näppäryydestään, koordinaatiostaan ja ripeydestään. Kyllä se vaan osaa olla tarkka ja huolellinen. Niinpä se saa myös hommia enemmän. Yhteistyössäkin meikäläinen saa aina jonkun helpon, merkityksettömän homman. Tukeminen, kiinni pitämine, tasapainottaminen. Eipä minusta muuhun olekaan. Tosin nyt kun mestari soittaa, saan minä loistaa! Minulla on vastuu juoksutuksista kun velihopea hoitaa rytmiä. Sattuihan se aluksi, oli ihan kipeä olo joka paikasta. Nyt olen jo tottunut ja saan jatkuvasti lisää voimaa, nopeutta ja notkeutta. Viimeinkin meikäläinenkin pääsee oikeuksiinsa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti